keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Terveisiä Tukholmasta

Kuvituskuvaa moderniin kokoelmaan
Kuvituskuvaa nostalgiakokoelmaan
Wooperilta

Carol Mannilta
Näin kävi ainakin ostosten puolesta Miniatyrmässanilla. Yhtäkään ruotsalaista tavaraa ei tarttunut mukaan. Lampun ostin ihan vierestäni Wooperiltä ja dreijattuakin keramiikkaa löytyi, juu kyllä:) Carol Mann Englannista oli tullut Ruotsiin myymään ihan mieletöntä keramiikkaansa. Hän oli myöskin tosi ihana ihminen. Mikä siinä onkin että kaikki miniatyristit on niin kivoja?

Wooperin lamppu on yhtä ihmeellinen kuin Vilijonkan kattolamppu, kun hän oli selviytynyt ikkunanpesureissultansa hengissä sisään kotiinsa:

" Vilijonkan päällä kiikkui kattolamppu tuulessa, kaikki lampun tupsut huiskahtelivat täsmällisten välimatkojen päässä toisistaan, ja joka tupsun kärjessä keinui pieni helmi. Vilijonkka tähysti tupsuja kiinnostuneena ja ihmetteli ettei hän koskaan ennen ollut nähnyt niitä. Eikä hän liioin ollut tiennyt, että silkkivarjostin oli punainen, siinä oli hyvin kaunis punainen väri joka muistutti auringonlaskua. Kattokoukkukin oli ihan uuden ja kummallisen näköinen."
Tarina jatkuu ja Vilijonkka normalisoituu:
" Mikähän minuun oikein meni, Vilijonkka ajatteli. Eihän tuo lampunvarjostin ole edes kunnolla punainen. Se on vähän ruskehtava. Mutta minä matkustan nyt joka tapauksessa."
(Tove Jansson, Muumilaakson marraskuu)

Lamppu ja kaksi ensimmäistä ruukkua kuuluvat nyt samaan (nostalgia, muumi, dekadenssi, huvila) -kokoelmaan ja toiset simppelit moderniin. Carol sanoi niistä että:" hyvä valinta, noihin vähän vaan ikebanaa tai joku oksa." Koristeltu ruukku sen sijaan sopii isolle katleijalleni.

Carol kertoi tekniikoistaan ja käyttämistään savista: Terrakottaruukut on poltettu tavanomaista korkeammassa lämpötilassa. Normaalisti se olisi matalapolttoista tavaraa, joten "liian" kuumassa savi muuttuu tummaksi ja niissä käytetty vaaleansininen engobe tulee vihreäksi. Musta ruukku on mustaa savea, jossa on paljon samottia. Se on aika ikävää dreijattavaa, koska se kuluttaa sormia kovasti. Korkeat modernit ruukut on myös poltettu "väärin" eli testattu saven rajoja ja niissäkin siis tuo vihreä on sama korkeanpolton lasite, jota hän käyttää sinivalkoisissa lautasissa ja muissa posliiniastioissaan.

Kerron kohta lisää omista kuulumisistani, tai siis nukeista vaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti